Negatiivisen psykologian purkaminen
Nokkela sanailu, sarkasmi ja sivaltaminen kuuluvat aivan tavalliseen jokapäiväiseen kommunikaatioon. Toisen heikkoihin kohtiin tähdätään ja osutaan, ikään kuin se edustaisi korkeaa nokkeluuden muotoa.
Tölväisyjä ja jopa suoranaista haukkumista käytetään aivan pienten lasten opettamiseen ja kasvattamiseen, koulussa oppilaisiin, joukkuetovereihin, työkavereihin ja jopa puolisoihin. Osa näistä kärsimystä tuottavista tavoista on suoraan kasvatusoppaista – aikuisia koskevissa ihmissuhdeoppaissa kuitenkin yleensä ohjataan käyttäytymään juuri päinvastaisella tavalla.
Ajatellaan, että sivalluksia kuuluu kestää. Ajatellaan myös, että niistä tulee nauttia ja että ne tulee käyttää voimavarana itsensä parantamiseen ja kehittämiseen. Sanotaan, että älä ota niin vakavasti, älä ota niin tunteeseen, ikään kuin vakavuus ja tunne olisivat huonoja asioita. Samaan aikaan asiat joista sivalletaan, ovat aivan varmasti sellaisia, joista kumpikin osapuoli tietää niiden olevan vakavia ja sellaisia, jotka menevät tunteeseen. Tällä tavalla pyritään kouluttamaan pois juuri niitä tunteita ja ajatuksia, joita pyritään herättämään.
Hienotunteisuutta ei tunnusteta tällaisessa puheenparressa ollenkaan, sitä pidetään lässytyksenä ja tunteiluna, ikään kuin tunteet olisivat
Itsessään negatiivisia
Vain niitä, jotka liitetään herkkyyteen ja pehmeyteen, (jotka siis ovat heikkouden merkki heikkouden ollessa huono asia).
Jotain, joita on vain osan ajasta olemassa ja meneillään, (vahvuuteen liitettyjä tunteita ei pidetä tunteina tässä ajattelussa).
Mikä siinä on niin negatiivista?
Mitä tunteita ne sitten herättävät? Esimerkiksi pelkoa, häpeää, hylätyksi tulemisen tunnetta, ulkopuolisuuden tunnetta, viallisuuden tunnetta, riittämättömyyden tunnetta. Lista on pitkä ja jatkuu.
“Rajan ylittäminen, kyseenalaistaminen ja testaaminen ja jopa suoranainen rikkominen ovat normaaleita tällaisessa kommunikaatiossa.”
Hormoonitasolla nämä tunteet herättävät hälytystilan, valmiuden joko taistella, paeta tai tuhoutua, ja jopa psyykkistä ja fyysistä kipua ja tuskaa. Seuraukset ulottuvat “pahalla päällä” olemisesta identiteettiin, ja jopa ihmisen immuniteettiin ja palautumiskykyyn saakka. (Tästä kirjoitan lisää myöhemmin, todennäköisesti vielä monet kerrat, yksityiskohtaisesti ja tutkimustuloksia referoiden).
Tässä kuvailtua tapaa kohdella muita tai itseään voidaankin kutsua negatiiviseksi psykologiaksi. Sen vaikutukset ja seuraukset ovat negatiivisia sen kokijalle, vaikka joku toinen saattaisikin katsoa lopputuloksen olevan positiivinen.
Rajan ylittäminen, kyseenalaistaminen ja testaaminen ja jopa suoranainen rikkominen ovat normaaleita tällaisessa kommunikaatiossa. Kun negatiivista psykologiaa kieltäytyy ottamasta vastaan, sen antaja harvoin hyväksyy sitä. Tämä saattaa jopa loukkaantua tai ainakin kieltäytyy näkemästä mitään ei-toivottavaa omassa viestissään. Joskus taas sen antaja hyväksyy kyseenalaistamatta, jos vastaanottaja ei halua itseensä kohdistettavan negatiiviseksi kokemiaan asioita.
Auttaako negatiivisen psykologian purkaminen?
Negatiivista psykologiaa voi analysoida ja pyrkiä kääntämään se positiiviseksi, se on täysin mahdollista. Sen voi tehdä itsekseen omassa mielessään tai sitten vaikkapa kirjoittamalla tai puhumalla luotetun ihmisen kanssa.
Negatiivisen psykologian voi purkaa myös itse siinä tilanteessa, jossa sinuun sitä kohdistetaan. Puhutaan esimerkiksi tarpeettoman kriittiseen, vähättelevään, naurunalaiseksi tekevään, tuomitsevaan, leimaavaan tai esimerkiksi oman käsityksesi itsestäsi mitätöivään tapaan.
Voit kertoa, miksi sinuun kohdistuva ja sinusta kertova viesti ei pidä paikkaansa, tai voit purkaa viestin sisällön auki niin, että ikään kuin toistat eri sanoin sen, mitä on sanottu. Sitten voit eritellä sen, mitä positiivista asiassa on tai miten asian voi kääntää positiiviseksi. Voit myös esimerkiksi lisätä toisen ymmärrystä itseäsi koskien kertomalla, miksi sinusta väitetty asia pitää ja/tai ei pidä paikkaansa. Tärkeää on kuitenkin ottaa haltuun se, miten tarina sinusta itsestäsi menee.
“Kritiikki ja purkaminen jäävät pelkästään hajottamiseksi ja sotkemiseksi, ellei niitä ota taitolajina, jopa taiteena.”
Jos kuitenkin pelkästään purkaa negatiivisen psykologian, nimeämällä mitä on sanottu, miten on sanottu ja mitä se saa aikaan, se ei ole sen kummenpaa, kuin kriittisyyttä negatiivisen psykologian päälle. Kritiikki ja purkaminen jäävät pelkästään hajottamiseksi ja sotkemiseksi, ellei niitä ota taitolajina, jopa taiteena. Kritiikki on parasta esittää rakentavana, tai ainakin rakentaa ja luoda uutta sen jälkeen, kun on hajottanut.
Positiivinen psykologia on luonnollinen jatkumo sille, mitä kannattaa luoda sen jälkeen, kun negatiivisen psykologian on purkanut osiinsa, oli kyseessä sitten varhainen aamu kiireineen, kolaritilanne, kilpailu tai riita.
Se on osa Sydäntyötä.
Kirjoittaja Anna Kallunki on psykofyysissosiaalisen hyvinvoinnin asiantuntija. Hän työskentelee nimellä Sydäntyö – Heartwork.